Tämän päivän Kirkkonummi on tulosta nopearytmisestä kehityksestä, joka on tapahtunut Porkkalan alueen palauttamisen jälkeen. Runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa Kirkkonummi on muuttunut idyllisestä ruotsinkielisestä maanviljelyskunnasta kaksikieliseksi vauraaksi teollisuus- ja palvelukunnaksi, jota nuoret ja nuorekkaat ihmiset asuttavat.

Kirkkonummi on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1330. Rannikon ruotsinkielinen asutus sai alkunsa viikinkiaikana 1000-luvun molemmin puolin. 1300-luvulla ns talonpoikaispurjehduksen myötä virisivät vilkkaat kulttuuri- ja kauppayhteydet Baltiaan.

Toinen maailmansota toi Kirkkonummen ja kirkkonummelaisten elämään dramaattisen muutoksen. Suomi sitoutui välirauhansopimuksessa Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 vuokraamaan ns Porkkalan alueen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi. Alue piti tyhjentää kymmenessä päivässä.

Porkkalan alueelta joutui lähtemään yli 7 000 asukasta, joista kirkkonummelaisia oli n 5 500. Luovutettuun alueeseen kuului 2/3 Kirkkonummesta. Porkkalan alue palautettiin ennenaikaisesti vuonna 1956. Tästä alkoi Kirkkonummen kehitys nykyaikaiseksi teknologiakunnaksi hyvinkoulutettuine asukkaineen.

Kirkkonummi sijaitsee Suomenlahden rannalla, 30 km Helsingistä länteen. Länsiväylä kulkee kuntakeskuksen kautta, Turunväylä halkaisee kunnan pohjoisosan Veikkolassa. Kehä III yhdistää kunnan muihin valtakunnan pääväyliin.

Kirkkonummi on luonteeltaan maaseutumainen merikunta. Suomenlahden rantaviivaa on 150 km ja merimaisema kaunistaa 900 saaren upea saaristo. Luonnonsuojelu ja erämaa-alueita on pintaa-alaan nähden ilmeisesti enemmän kuin missään muussa Etelä-Suomen kunnassa, merkittävimpiä ovat saaristo sekä Nuuksion ja Merikon erämaa-alueet.

Puolustusvoimat on vahvasti mukana Kirkkonummen nykypäivässä. Tänä päivänä Porkkalan varuskunnassa Upinniemessä toimivat Suomenlahden Laivasto ja Porkkalan Rannikkopatteristo. Lisäksi varuskuntaan on sijoitettu palokoulutuskeskus. Laivastoasema ottaa vastaan kolme kertaa vuodessa kaikki merivoimien palvelukseen astuvat noin 550 alokasta ja antaa heille peruskoulutuksen, aliupseerikoulutuksen ja osan erikoiskoulutusta, mm sukeltajakoulutuksen.

Porkkalan Rannikkopatteristo kouluttaa alokkaat sekä antaa aliupseerikoulutuksen ja erikoiskoulutusta. Mäkiluodon linnakkeella annetaan rannikkotykistön tykkimiehille erikoiskoulutusta ja linnakkeelle kuuluu meri- sekä ilmatilan jatkuva valvonta. varuskunta-alueella on vakinaisia asukkaita n 900 ja varusmiehiä 650 - 1400.

Suomenlahden merivartioston merivartioasema Porkkalanniemen kärjessä valvoo meri- ja veneliikennettä ja Porkkalan luotsiasema ohjaa laivoja.

Kunnassa on tällä hetkellä 27 000 asukasta. Väestön kasvu on ollut nopeaa, noin 5 000 uutta asukasta vuodessa. Ikärakenne on valtakunnan nuorinta. Väestöstä on 24 % ruotsia äidinkielenään puhuvia. Ruotsinkielinen väestö on antanut paikkakunnan identiteetille ja kulttuurille vahvan perustan.

Kirkkonummi on vetänyt puoleensa suurteollisuutta. Työpaikkaomavaraisuus on kunnassa lähes 70 %. Kunnan ulkopuolella työssä käyvät pääosin Helsingissä ja Espoossa. Lyhyen välimatkan ansiosta työssäkäynnin ja oman elämäntavan tavoitteet on helppo yhdistää.

Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaisten saatavilla on hyvät peruspalvelut kokonaistaloudellisesti edulliseen hintaan. Tavoitteena on tarjota viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö edistämällä ja valvomalla ympäristöja luonnonsuojelua ja ympäristöön sopeutuvaa rakentamista.

Helsingin seudun mittakaavassa kunta on pieni, mutta samalla se on myös ihmisläheinen. Kunnan kehittämispolitiikka perustuu kunnan perusvahvuuksien tukemiseen ja hyödyntämiseen. Näitä ovat nuori ja koulutettu väestö, hyvä sijainti ja toimiva liikenneverkko, monipuolinen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä inhimillinen ja tehokas kuntaorganisaatio.

Maire Lindberg

Edelliselle sivulle